Kieli
Kieli
Historiallisesti islannin kieli kuuluu pohjoisgermaanisiin, tarkemmin sanottuna länsiskandinaavisiin kieliin. Läheisimpiä sukukieliä ovat fäärin kieli ja norja. Kun islanti asutettiin 870-930, useimmat maahanmuuttajat tulivat Norjan länsirannikolta. Siellä silloin puhuttu norja on islannin kielen perusta, johon on tullut hyvin vähän vaikutteita muista kielistä, vaikka maahanmuuttajien joukossa olikin jonkin verran muita skandinaaveja ja kelttejä.
Islannin ja Norjan kielissä ei ollut havaittavaa eroa ennen 1300-lukua, jolloin norjan kieli alkoi voimakkaasti muuttua. Islanti sen sijaan säilyi sellaisenaan suurelta osin vahvan kirjallisuusperinteensä ansiosta. Saagojen kirjoittaminen oli alkanut jo 1100-luvulla. Myös saaren kaukainen sijainti vaikutti kielen pysymiseen ennallaan, sillä kanssakäynti muiden kansojen kanssa väheni maan köyhdyttyä ja menetettyä laivastonsa. Nykyiset islantilaiset voivat huomattavista foneettisista muutoksista huolimatta edelleen lukea lähes vaivatta esi-isiensä kirjallista tuotantoa, sillä kielen rakenne ja sanasto muistuttavat nykyistä.
Kieliopillisesti islannin kieli muistuttaa germaanisista kielistä saksaa, sillä myös siinä nominit saavat suvun ja taipuvat neljässä sijassa. Saksan kielestä poiketen islannissa ei ole varsinaista erillistä artikkelia, vaan määräisyys näkyy sanasta (vrt. ein Mann der Mann – mašur, mašurinn). Sijamuodot ovat nominatiivi, akkusatiivi, datiivi, ja genetiivi. Suvut ovat feminiini, maskuliini ja neutri. Lukusanat 1-4 taipuvat kaikissa suvuissa ja sijoissa. Adjektiivit taipuvat kaikissa sijoissa, suvuissa ja luvuissa ja niillä on heikko ja vahva muoto. Islannin kielen verbioppi on monimutkainen. Verbit taipuvat persoonissa. Ne jaetaan heikkoihin ja vahvoihin, ja niiden aikamuodot ovat preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti ja futuuri. Lisäksi niillä on kestomuoto, konditionaali, passiivi ja yhdistettyjä aikamuotoja. Monet verbit saavat päätteen –st, joka muuttaa verbin merkityksen esim. mediopassiiviseksi tai refleksiiviseksi. Imperatiivi muodostetaan yleensä lisäämällä verbin vartaloon-šu, -du, -tu tai -u, tarkoittamaan "sinä" tai -iš tarkoittamaan "te".
Islannin aakkosissa on yhdeksän suomen aakkosista poikkeavaa kirjainta: Įį, Šš, Éé, Ķķ, Óó, Śś, Żż, Žž, Ęę. Ääntämyksellisesti niistä kuitenkin vain muutama poikkeaa suomen kielestä. Yhteistä islannille ja suomelle on sanan paino ensimmäisellä tavulla ja systemaattinen oikeinkirjoitus.
Islannin kielipolitiikka pyrkii säilyttämään maan kielen mahdollisimman puhtaana ulkomaisista lainoista, sillä oman kielen katsotaan olevan yksi tärkeimpiä kansallisen identiteetin ylläpitäjiä. Lähes kaikki uudet asiat saavat islantilaisen vastineen, joka useimmiten mukautuu arkikäyttöön nopeasti sellaisenaan.
Tuhannet islantilaiset muuttivat vuosisadan vaihteessa siirtolaisiksi Pohjois-Amerikkaan, ja esimerkiksi Kanadan Winnipegissa, jonne myös suomalaiset perustivat siirtokuntia, sijaitsee New Iceland. Viime vuosiin saakka tuhannet ihmiset ovat puhuneet islantia myös uudella mantereella.
Suomen kielen kaltaisista murre-eroista islannin kielen osalta ei voida puhua, mutta ihmiset ovat pystyneet selkeästi erottamaan, mistä osasta maata kukin tulee joidenkin äänteiden ja yksittäisten sanojen sekä sanontojen perusteella. Nyt kun väestön suuri osa alkaa keskittyä Reykjavikin ympärille ja eteläiseen Islantiin, on huomattavissa kielen voimakas samankaltaistuminen. Islantilaiset kielen tutkijat ovatkin sitä mieltä, että murteet ovat jäämässä historiaan. Sen sijaan voidaan puhua eri ammatteihin liittyvistä, meillä ammattislangiksi kutsuttavista, kielen eroista.
Suomalaisille islannin kielen oppiminen ei tuota vaikeuksia, sillä eri taivutusmuotojen olemassaolon ymmärtäminen on äidinkielemme perusteella helppoa ja lisäksi äänteistöltään kieli muistuttaa huomattavasti omaamme. Suomessa islantia voi opiskella Helsingin yliopistossa osana pohjoismaisten kielten opintoja. Luentoja saa seurata myös ilman opiskeluoikeutta. Lisäksi ne yliopistot, joissa pohjoismaisia kieliä voi opiskella, järjestävät ajoittain opetusta osana pohjoismaisten kielten opetusohjelmaa. Kesäkursseja on silloin tällöin esim. Lapin yliopistossa. Itseopiskelijoille on monenlaista materiaalia saatavilla lähinnä englannin kielellä. Suomeksi on ilmestynyt Kai Saanilan laatima oppikirja "Islantia kaikille" sekä Talk Now -sarjan CD-rom "Opi islantia".
Englanniksi löydät tietoa islannin kielestä Omniglotin kotisivuilta.
