Eläimistö

Maalla elävät nisäkkäät

Kun Islanti 800 –luvulla asutettiin, ei maassa elänyt muita nisäkkäitä kuin napakettu. Ketut ovat edelleenkin yleisiä ja aiheuttavat säännöllisesti tuhoja lammaslaumoissa. Ihmisen mukana saarelle tulivat rotat ja hiiret. 1700 –luvun lopulla tuotiin Norjasta poroja, joiden jälkeläiset elävät nykyisin vapaina Itä-Islannin ylängöillä. 1930 –luvulla aloitettiin minkkien tarhaus ja se johti nopeasti irtipäässeiden minkkien leviämiseen luontoon. Ne aiheuttavat suurta tuhoa linnuille ja sisävesien kaloille.

Meren nisäkkäät

Islannin vesillä uiskentelee kaikkiaan 17 valaslajia ja useita hyljelajeja. Valaita kalastettiin runsaasti aina vuoteen 1986. Nykyisin lajit eivät enää ole vaarassa kuolla sukupuuttoon. Hylkeitä metsästetään niiden turkin takia erityisinä metsästysaikoina.

Kotieläimet

Yleisimmät kotieläimet ovat naudat, lampaat (yli 500 000) ja hevoset (n. 80 000). Lisäksi maaseudulla pidetään lehmiä, sikoja, vuohia, kissoja, koiria, ankkoja, kanoja, kalkkunoita ja kyyhkysiä.

Linnut

Islannin varsinaisen eläimistön muodostavat linnut, joita on tavattu ainakin 300 lajia. Näistä 73 lajia pesii siellä säännöllisesti, 6 käyttää saarta levähdyspaikkanaan muuttojensa aikana, 30 muuttolintulajia viettää Islannissa joko talven taikka kesän ja loput lajit pysähtyvät saarella satunnaisesti. Merilinnut, vesilinnut ja kahlaajat ovat yleisimmät kotimaiset lintulajit.

Kuuluisin petolintulajeista on islantilainen metsästyshaukka, jota aiemmin pidettiin hyvin arvokkaana ja myytiin eri puolelle Eurooppaa sekä Keski-Itään. Nykyisin se on täysin rauhoitettu. Myöskin valtavankokoinen merikotka on käynyt harvinaiseksi ja rauhoitettu. Kolmas islantilainen petolintu on ampuhaukka. Kiiruna ja haahka ovat hyvin yleisiä ja haahkan untuvaa kerätään vaateteollisuutta varten. Myös se on lailla rauhoitettu.

Pöllölajeja on kaksi, joista toinen, tunturipöllö, on alkanut pesiä Islannissa vasta vuosisadan vaihteessa ilmaston parantuessa. Tämän lisäksi kahdeksan muuta uutta lintulajitulokasta on tällä vuosisadalla ilmestynyt saarelle: erilaiset lokkilajit, sotka ja selkäsorsa.

Varpuslintuja Islannissa pesii ainoastaan yhdeksän lajia, mikä johtuu lähinnä puuston vähäisyydestä ja hyönteisten puutteesta. Korppi ja sellaiset linnut kuin pulmunen, urpiainen ja peukaloinen viihtyvät Islannissa ympäri vuoden. Kesäisin tapaa mm. västäräkin, rastaan ja kivitaskun. Kottarainen on pesinyt 1940-luvun jälkeen muutamilla alueilla. Räystäspääsky, haarapääsky ja räkättirastas ovat silloin tällöin yrittäneet pesiä Islannissa, mutta eivät ole jääneet pysyviksi.

Yleisimmät kahlaajat ovat kapustarinta, ja kuovi.

Islanti on Euroopan vesi- ja merilintujen tärkein pesimäalue ja Myvatn -järven ympäristöön Pohjois-Islannissa keskittyy suurin osa pesimisestä. Esim. kaikki Islannissa esiintyvät sorsalajit pesivät siellä.

Islannin rannikon jyrkät kallioseinänämät ovat suosittuja merilintuyhteisöjen asuinpaikkoja. Siellä voi tavata mm. viehättävän kirjavanokkaisen lunnin. Ihmiset ovat perinteisesti käyttäneet merilintuja ja niiden munia ravinnokseen.

Hyönteiset

Islannissa on rekisteröity kaikkiaan 800 hyönteislajia. Kuten muissakin arktisissa maissa suurimman ryhmän muodostavat kärpäset, sääsket ja mäkärät. Kovakuoriaiset ja ampiaiset sekä sen sukulaishyönteiset ovat myöskin yleisiä. Perhosista Islannissa elävät vain koi ja yöperhonen. Joskus saattaa sattua, että jotkin perhoslajit tulevat suurina parvina maahan, mutta ne eivät kestä talven yli.

Matelijat ja sammakkoeläimet

Matelijoita tai sammakkoeläimia ei Islannissa esiinny.

Kalat

Sisävedet

Islannin joissa esiintyy lohta. Nieriä ja purotaimen viihtyvät järvissä ja puroissa. Kaksi muuta kalalajia ovat ankerias ja iso rautakala. Mikään näistä kaloista ei oikeastaan ole sisävesikala, vaan ne ovat merikaloja, jotka ovat sopeutuneet makean veden olosuhteisiin.

Meri

Runsas plankton Islannin vesillä tarjoaa merieläimistölle ruokaisat olosuhteet. Suolaisen veden kaloja on havaittu kaikkiaan 150 kalalajia, joista 66 niistä viihtyy jatkuvasti Islannin ympäristössä. Tärkeimmät syvänmeren kalat, jotka muodostavat kalateollisuuden perustan ovat mm. turska, kolja, ja sei. Pintaveden kaloista tärkeimpiin lukeutuu silli. Ravut, hummerit, kampasimpukat ja islanninsimpukat ovat tärkeimmät äyriäiset ja simpukat.